Vuodenvaihteessa SW4 verstaalla siirryttiin keinovalobalanssista (3200K tai sinnepäin) päivänvalobalanssiin (5600K tai sinnepäin).

Alkuvaiheessa 800W ”punapää” halogeenivalaisimet olivat ehkä pajan käytetyimmät lamput, joten oli järkevää hommata yhteensopivan väriset loisteputket kaikkiin muihinkin valaisimiin. Kehitys kehittyy ja onneksi punapäistä on studiotyössä pikkuhiljaa päästy paljolti eroon loisteputkipohjaisten valojen ansiosta. Keikalla ne olivat kuitenkin keveytensä ja kätsyn kokonsa vuoksi kulkeneet edelleen. Vaan on niissä huonot puolensa myös – riippuvuus verkkovirrasta, suuri sähkönkulutus, huono hyötysuhde eli suuri lämmöntuotto ja polttimoiden ärsyttävän lyhyt käyttöikä päällimmäisinä.

Vaan nyt tähän tuli muutos – ostimme studiolle muutaman LED -valaisimen, jotka aika varmasti korvaavat halogeenit käytännössä kokonaan niin studiotyössä kuin keikallakin. Uusia valaisimia on viisi: pari kappaletta Yongnuo YN900 -paneleita, pari YN300:ta, sekä yksi NanGuang CN-8F -pikkufresu.

*** Edit: hyvien kokemusten innoittamana hommasimme myöhemmin vielä 3 kpl YN300 -valaisimia, jotka ripustettiin kiinteiksi takavaloiksi studion kattoon. Tikkaiden tarve väheni reilusti, ohjaus käy kätsysti kauko-ohjaimella tai kännykällä. ***

Paneleista on saatavilla muutamaa eri variaatiota. Päädyimme nimellisesti 5600K värilämpötilalla oleviin ”päivänvaloversioihin”. Niissä on malleista paras hyötysuhde – esim. versio jossa on säädettävä värilämpötila käyttää vain puolta ledeistä kerrallaan – säädettävyys on kätevää, mutta ei se kääntökalvon käyttökään kovin iso hidaste ole.

Toinen tärkeä syy on se, että useimmat digikameroiden sensorit ovat natiivisti päivänvalolle sovitettuja. Kuvattaessa lämpimissä keinovaloissa, sinisen värikanavan herkkyyttä joudutaan nostamaan muihin verrattuna valkobalanssia tehtäessä. Tämä aiheuttaa haittoja niin dynamiikan kuin kohinankin suhteen – ei kovin optimaalista etenkään greenscreen -työssä. Luvassa on siis entistä parempaa jälkeä trikkihommissa päivänvalon myötä.

Ledlamput_20170104_201232

YN900 -paneleissa on nimensä mukaisesti 900 lediä. Virrankulutus on vain 54W, mutta valoa tulee silmämääräisesti arvioituna melkein yhtä paljon kuin 800W halogeenista. Mittauksia en ole vielä tehnyt. Ledien mainio hyötysuhde näkyy tässä hyvin – halogeeneissä taas yli 90% virrankulutuksesta tulee ulos lämpönä eikä valona.

Tehtaalta tullessaan YN900 -panelit on varustettu melko äänekkäällä tuulettimella. Onneksi tuulettimet sai vaihdettua hifimpiin Noctuan propelleihin, jotka ovat lähes äänettömät.

Valaisimiin on verkkovirta-adapterit, mutta ne toimivat myös yleisesti käytetyillä NP-F970 -akuilla (2 kpl). Käyttöaika on ehkä noin tunnin täydellä teholla. Akkuja ja latureita hommattiin myös riittävästi, olisiko noita vanhat mukaan laskien tusinan verran. Kerralla saa lataukseen kuusi akkua.

YN900 paneleita voi ohjata kaukosäätimellä tai kännykällä. Valittavissa on kahdeksan ryhmää, valoja voi siis säätää joko yksittäin tai ryhmänä tarpeen mukaan. Jos valot ovat samassa ryhmässä, myös takapanelin potikan ruuvaaminen vaikuttaa kaikkiin ryhmän valaisimiin.

YN300 -paneli on ysisatasen 300 -ledinen pikkuveli. Jos ysisatanen on suunnilleen ”punapää”, tämä 18W pikkuvalo on vastaavasti suunnilleen ”pikkupunapää”, siis silmämääräisesti 150 W halogeenin luokkaa oleva tuikku.

Taakse menee yksi akku, valo palaa puolisentoista tuntia täydellä teholla. Myös nämä pikkupanelit ovat kauko-ohjattavia. Kooltaan valaisin on sen verran pieni, että sitä voisi käyttää kiinteästi mukana olevalla adapterilla myös ”akkuvalona” kameran salamakengässä, jos moinen valaisutyyli olisi sydäntä lähellä – minun ei kyllä ole, heh. Valojen mukana tuli kätsyt käsikahvat, keikalla juostessa vaikkapa assari voi hoitaa valoständin virkaa jolloin valoa saa järkevämmästä suunnasta.

CN-8F on pieni LED-fresnel valaisin, nimellisteholtaan 8W. Tämän valaisimen halogeenivastine on lähinnä Dedolight. Pieni ja näppärä valaisin siis, ei kovin hirveän tehokas, mutta hyvin säädettävissä. Kiila on väännettävissä tiukasta spotista melko floodiin asti. Tämäkin valaisin on dimmattava, mutta kauko-ohjausta valolle ei ole. Toimii tutuilla NP-F970 akuilla.

Myös aiempi valaisukalusto on uudistettu. Kaikkiin kuvauskäytössä oleviin loisteputkivalaisimiin on vaihdettu korkean CRI:n omaavat 954 putket – siis niin katon softiframen taa, greenscreenille, isoon softiboksiin kuin ständeillä oleviin loisteputkivalaisimiinkin.

Mainitsin alussa että keinovalobalanssimme oli ”sinnepäin” 3200K – todellinen arvo silloin käytössä olleille 930 loisteputkille oli lähempänä 2900 kelviniä, jos esim. Blackmagicin kameran valkotasapainon säätöön on luottaminen. Ja ihan samalla lailla nykyinen nimellisesti 5400-5600 K värilämpötila näyttäisi olevan todellisuudessa lähempänä noin 5000 kelviniä. Onneksi tämä näyttäisi koskevan aika tasapuolisesti niin loisteputkia kuin LED -valojakin.

Mitä sitten kuuluu niille hyvin palvelleille halogeenivaloille? No, nekin toki pidetään käyttökunnossa – kaikki huollettiin valorempan yhteydessä. Isompiin punapäihin ruuvasin kiinni dikroidisuotimet, joten nekin ovat nyt väriltään suunnilleen samaa mailmaa loisteputkien ja ledien kanssa. Mutta saa nähdä tuleeko noita enää käytettyä – luulenpa että sangen vähälle käytölle jäävät.