Verstaalla on käytössä pieni mutta pippurinen teleprompteri. Kyse on DIY henkeen itse suunnitellusta ja rakennetusta laitteesta. Homma lähti käyntiin kun eräälle keikalle vuokraamamme iPad miniä kuvalähteenä käyttänyt ”pieni” prompteri osoittautui aika isoksi, kolhoksi ja painavaksi.
Aloimme pohtia millainen teleprompteri sopisi parhaiten meille ominaiseen kevyeen tuotantomalliin, mutta sopivaa ja järkevän hintaista ei oikein löytynyt. Sellainen piti siis suunnitella ja toteuttaa itse.
Teleprompteri on itse asiassa laitteena sangen yksinkertainen. Siinä on kuvanlähde, puoliläpäisevä peili ja kotelo. Isoissa promptereissa on laitteeseen nimenomaisesti suunniteltu ruutu, ja pienemmissä usein iPad tai jokin Android -laite. Suunnittelu lähti jo valmiiksi omistamani Galaxy Tab3:n pohjalta, lisäksi oli suotavaa että paljon käytetty iPad mini mahtuu myös prompteriin. Halusin myös että prompterin saa kiinni standardimittaisiin 15mm putkiin. Näistä löytyi lähtökohta kotelon suunnittelulle.
Olin jo aiemmin tilannut Ponoko.comista laserleikattuja osia eri prototyyppeihin, joten se oli tässäkin tapauksessa luonteva valinta osien toimittajaksi. Tein kotelosta lukuisia versioita, joista kaksi päätyivät tilaukseen asti: 3 mm akryylistä tehty ”snap-on” -malli, sekä 4 mm MDF -levyinen kasaan liimattava / ruuvattava malli. Ennen tilausta varmistin vielä suunnitelmien pohjalta tehdyllä 3D mallilla että osat todella sopivat yhteen suunnitellulla tavalla.
MDF -versio onnistui kerralla, ja on täydessä käytössä. Siinä on aito ameriikanmaalta mittojen mukaan tilattu puoliläpäisevä teleprompterpeili ja alumiiniset kiinnikkeet 15mm putkia varten. Kiinnitys onnistuu sekä ”top” että ”bottom” putkiin. Meillä on yleensä käytössä BMCC:n päälle ruuvatut putket. Sivulla olevien kolmionmuotoisten aukkojen kautta kuvaaja pystyy operoimaan prompteria ilman että joutuu siirtymään paikaltaan. iPad mini menee koteloon sellaisenaan, Galaxy Tab 3:a varten on sovituspala. Näyttölaitetta ei tarvitse mitenkään erityisesti kiinnittää, painovoima ja suhtkoht tiukka sovitus pitävät ne kyllä paikallaan. Kotelon pohjassa on aukko joka helpottaa laitteen poistamista. Olen kaikin puolin aika tyytyväinen lopputulokseen.
”Snap-on” mallin ensimmäinen prototyyppi taas osoittautui nimensä mukaiseksi, joskaan ei toivotulla tavalla. Akryyli on sen verran kovaa ja haurasta että osat napsahtivat rikki yhteen liitettäessä. Ajatus on kyllä kiinnostava, joten saatan tehdä aiheesta vielä uusia protoja joskus – tämä versio olisi purettavissa ja kasattavissa ilman työkaluja, ja menisi tosi pieneen litteään pakettiin. Kiinnitys 15mm rodeihinkin tapahtuisi kitkalla, ilman lisäosia. Ja koska oikean peilin sijaan käytin ohutta läpinäkyvää akryylilevyä (toimii, joskaan ei tietysti ihan yhtä hyvin kuin aito peili), hintakin olisi tosi edullinen. Jonain kauniina päivänä sitten…
PS: tässä viimeisessä kuvassa muuten näkyy hyvin BMCC:n lisäsähköviritys, akkulaturin osista sekä 3D -printatuista sovittimista tehty kehto Cotech käsityökalujen akuille, joilla saa puolisentoista tuntia lisää kuvausaikaa per akku.