Jee, remppa alkaa ihan oikeasti valmistua. Tästä rohkaistuneina ruuvasimme jo kyltin pajan oveen (kiitos Eski!!). Moodi alkaakin pikkuhiljaa vaihtua remontoinnista järjestelyyn ja sisustukseen jne. puuhasteluun. Kuvaustila on lähes valmis, odottelemme edelleen Roscon 5711 greenscreenmaalia Londoniumista (oli Suomesta loppu), verhokiskot asennetaan kunhan saadaan hieman rahaa sisään – yhdistyksen kassa on aika tyhjä tässä vaiheessa, mikä ei liene kenellekään iso yllätys…
Soittotila alkaa myös valmistua – vanhalta pajalta tuttu kalanruotokangas teki comebackin soittotilan takaseinään (kiitos taas Eskille tästäkin). Rumpuja otettiin metri ulospäin, ja äänitys / miksauspiste tuli niiden taakse takaseinälle – rumpujakkara toimii nyt sekä rumpalin että äänittäjän valtaistuimena. Tämä tuntuu aika luotevalta paikalta, kokeillaan miten homma pelittää. Kamat on nostettu alustavasti paikalleen, kytkentärumba on seuraavana edessä.
Nikkaroin myös kaiuttimille pienet jalustat, näin ne ovat paremmin korvan korkeudella. Oikean reunan varasto / huolto / puuhastelunurkkauskin alkaa tulla esiin kamavuoren alta. Suurin osa muustakin roinasta on saatu vihdoin nosteltua postihäkeistä suunnilleen oikeille paikoilleen, mikit suhtkoht siististi rulokaappeihin, piuhat lajiteltuna koreihin, valo- yms. kuvauskalusto omaan hyllyynsä greenscreenin viereen. Ja niin edespäin.
Yläkerran neukkariin ilmestyi sähkörumpusetti – tää toimii niin projektistudion demorumpuihin kuin ihan terapikolisteluunkin, ja onhan se ihan vänkä sisustuselementti tietysti myös.
Aika pian on aika myös fiilisvalaista tila – tähän asti ollaan menty ns. roudausvaloilla, eli katon loisteputkilla. Tästä ankeudesta hankkiudutaan mahdollisimman pian eroon, normaalitilanteessa pyritään pitämään valaistus hieman tunnelmallisempana (loisteputkia ei muutenkaan voi pitää päällä esim. kuvattaessa). Tämänhetkinen visio on laittaa kattoon nippu PAR20 -valaisimia. Ne ovat pieniä, kohtuuhintaisia spotteja, rokkikeikoilta tuttujen parkannujen pienempiä versioita.